Kuntavaalitenteissä on keskusteltu koulujen ja päiväkotiyksiköiden kokojen vaikutuksista lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin. Mielestäni päiväkodeista ja kouluista ei tule tehdä liian isoja. Kohtuullisen kokoiset yksiköt takaavat varmemmin lasten ja nuorten kiinnittymisen opetusryhmäänsä ja päiväkoti- tai kouluyhteisöönsä.

Vasta kun lapsi tuntee olonsa riittävän turvalliseksi, uuden oppiminen onnistuu. Lapset ovat hyvin erilaisia sen suhteen, miten yksikön koko tai ympärillä olevien ihmisten määrä ja vaihtuvuus heihin vaikuttavat. Vaikka osalle lapsista isokin yksikkö voi toimia kohtuullisen hyvin, on tärkeää, ettemme kunnissa tee ratkaisuja, jotka aiheuttavat osalle lapsista kohtuutonta haittaa.

Isoissa yksiköissä arjen toimintojen suunnittelu vie resursseja

Yksikkökokojen kasvattamisen taustalla on ennen kaikkea taloudelliset syyt, ei lapsen etu. Suuri yksikkökoko vaikuttaa päiväkodeissa ja kouluissa pedagogisen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, sekä lasten ja aikuisten sosiaalisiin suhteisiin. Isoissa yksiköissä oppimisen, opettamisen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeä lapsi- ja oppilastuntemus heikkenee. Omat haasteensa liittyvät myös esimerkiksi ruokailutilanteiden järjestämiseen, välitunteihin ja ulkoiluun. 

Jos päiväkodissa samat tilat – vaikkapa piha – jaetaan hyvin monen eri toimijan kanssa, lapsilähtöisyyden sijaan toiminnan raameja määrittelee enemmän aikuisten rakentamat kalenterit ja suunnitelmat. Kiireettömän kohtaamisen ja tekemisen sijaan arkeen ilmestyy kiire ja suorituspaine. Kiire voi näyttäytyä esimerkiksi paineena saada lasten siirtymätilanne suoritetuksi ennen kuin seuraavan ryhmän lapset saapuvat paikalle.

Yksikkökoko vaikuttaa vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin suhteisiin

Etenkin pienten lasten kohdalla suurten yksiköiden riski on lasten päivittäisten vuorovaikutuskontaktien liiallinen vaihtuvuus. Isojen päiväkotiyksiköiden eduksi on toisinaan väitetty niin sanottua joustavaa henkilöstön käyttöä. Käytännössä tämä tarkoittaa henkilöstön kierrättämistä eri ryhmissä kesken päivän. Näin saadaan suhdeluvut paperilla täyttymään ja pidettyä valvova viranomainen tyytyväisenä, mutta lasten pysyvien ihmissuhteiden, turvallisuuden tunteen, eheän päivän ja pedagogisen toiminnan suunnitelmallisuuden näkökulmista, järjestely ei ole hyvä.

Suuryksiköissä myös henkilöstökokousten luonne muuttuu. Ymmärrämme hyvin, että työpaikkakokous koulussa on erityyppinen, jos paikalla on 20 opettajan sijaan 50 opettajaa. Yhteinen keskustelu koulun pelisäännöistä, käytännöistä tai pedagogisista ratkaisuista hankaloituu. Tällaisissa olosuhteissa työyhteisön jokaisen jäsenen näkemysten kuuleminen, huomioiminen, mielipiteiden esittäminen ja osallisuuden varmistaminen on vaikeaa.

Isot yksiköt ovat poliittinen valinta – ei pedagogiikkaa

Jättiyksiköitä puolustavat poliitikot vetoavat usein siihen, että kaiken kokoisissa yksiköissä voidaan toteuttaa hyvää pedagogiikkaa, kunhan se suunnitellaan ja organisoidaan hyvin ja resursseja annetaan riittävästi. On totta, että hankalissakin olosuhteissa voidaan onnistua. Keskustelun siirtäminen pedagogiikkaa, suunnittelua ja johtamista koskevia ratkaisuja käsitteleväksi puheeksi näyttäytyy vakiintuneelta tavalta väistää asiapohjainen keskustelu suurten yksiköiden tuottamista todellisista haitoista. Näin epäpolitisoidaan tärkeä poliittinen keskustelun aihe ja vieritetään päättäjien tekemien ratkaisujen toimivuudesta vastuu operatiivisella tasolla toimiville henkilöille.

Palveluiden keskittäminen heikentää lähipalveluita

Lasten oppimisen ja hyvinvoinnin sekä työyhteisön toimivuuden lisäksi yksikkökokoasiaa tulee tarkastella siitä, kuinka ne vaikuttavat laajemmin kunnan asukkaisiin, asuinalueisiin ja kaupungin tasapainoiseen kehitykseen. Yksikkökokojen kasvattaminen tarkoittaa yleensä palveluiden aiempaa vahvempaa keskittämistä. Suuret yksiköt palvelevat maantieteellisesti isompia alueita, jolloin matkat päiväkotiin ja kouluun kasvavat ja lähipalvelut heikkenevät monella asukkaalla. Pidemmät matkat haastavat oppilaiden lisäksi vanhempien arkea lisäten koulukyytitarpeita ja helposti myös vähentäen lasten ja nuorten kulkemista kouluun kävellen tai pyöräillen.

Kirjasto on lakisääteinen palvelu. Voimassa oleva laki yleisistä kirjastoista määrää, että ”kunnan tehtävänä on yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen”. Yleisten kirjastojen tulee tarjota mm. tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon.

Suomessa sivistys on liittynyt vahvasti yhtäältä lukeneisuuteen ja myös kansakunnan osaamispohjan rakentamiseen. Kirjastotila on keskeinen kohtaamispaikka ihmisille ja niissä tapahtuvat sosiaaliset kohtaamiset ovat taas puolestaan keskeinen tapa kehittää sivistyksellistä pääomaa ja avartaa omaa katsantoaan. Tämä kaikki ruokkii ihmisten uteliaisuutta ja sitä kautta ne avaavat asukkaille uusia näkökulmia.

Alueellisesti kattavat ja hyvin palvelevat kirjastot ovat keskeinen kuntalaisten tasa-arvoa, hyvinvointia sekä oppimista tukeva palvelut. Muun muassa Varissuolta on kuluneella valtuustokaudella viety monia tärkeitä palveluja pois kuten terveyskeskus ja alakoulu.

Tällä hetkellä Varissuon asukkaille ei myöskään ole kirjastopalveluita tarjolla lauantaisin. Varissuon kirjaston kirjastokäytössä olevat tilat ovat myös puolet pienemmät kuin mitä ne olivat ennen vuonna 2012 päätettyjä säästötoimia, joiden myötä kirjaston alakerrassa toiminut lasten ja nuorten osasto osoitettiin muuhun käyttöön.

Varissuon lähiössä asuu paljon eri ikäisiä asukkaita ja paljon lapsia ja nuoria. Lukemisen edistäminen, tiedon lisääminen asukkaille, segregaation vähentäminen yhteisöllisyyttä lisäämällä, alueellisen tasa-arvon lisäys parantamalla kirjaston saavutettavuutta, kohtaamisia ja tapahtumia kaikenikäisille.

Osa kaupungin kirjastoista on auki myös viikonloppuisin. Varissuon kirjasto sulkeutuu perjantaisin jo klo 16.00, ja on viikonloput kiinni. Nykyiset aukioloajat eivät mahdollista kaikille kirjaston käyttöä ja heikentävät palvelun saavutettavuutta. Kirjaston aukioloaikojen laajentaminen lisäisi monien eri ryhmien ja perheiden mahdollisuuksia kirjaston käyttöön.

Sivistys on kansakunnan peruskivi yksilöille, yhteisöille ja koko meidän yhteiskunnallemme. Olemme varavaltuutettu, kuntavaaliehdokas Riikka Oksasen kanssa tehneet kuntalaisaloitteen, jossa esitämme, että Varissuon kirjaston aukioloaikoja laajennetaan ja kirjasto pidetään auki myös lauantaisin ja perjantaipäivien aukioloaikaa pidennetään klo 19.00 saakka.

Tulevalla valtuustokaudella lähiöiden palveluita on parannettava ja varmistettava, että kirjastopalvelut ovat hyvin saavutettavissa sekä Varissuolla että muissa lähiöissä.

Allekirjoita Sari Lähteenmäen ja Riikka Oksasen tekemä kuntalaisaloite: Kuntalaisaloite Varissuon kirjaston aukioloaikojen laajentamiseksi

Aloite maksuttoman joukkoliikenteen pilotoinnista Turussa

Turun seudun joukkoliikennelautakunta

2.4.2025

Vapaus liikkua on perustuslailla säädetty jokaisen ihmisen oikeus. Jotta oikeus liikkua toteutuu, joukkoliikenteen tulee olla saavutettavaa, eikä se saa asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan esimerkiksi taloudellisin perustein. Työttömyys, lisääntyneet toimeentulovaikeudet ja korkeat elinkustannukset heikentävät ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikkua, koska kaikkien ihmisten rahat eivät riitä bussikorttiin tai kertalippuihin.   

Maksuton joukkoliikenne on tapa lisätä liikkumisen yhdenvertaisuutta. Maksuttomasta joukkoliikenteestä on jo runsaasti esimerkkejä, tuorein kokeilu Kaarinan sisäisestä liikenteestä joulu-helmikuulta 2024–2025 ja Euroopan laajin kokeilu Tallinnassa vuodesta 2013 lähtien. Salon kaupunki tarjoaa maksutonta joukkoliikennettä ja pysäköintiä lomakausilla korostaen sitä arvovalintana. Monissa Euroopan kaupungeissa maksuttomuutta kokeillaan myös osa-aikaisesti tai tiettyjä kohderyhmiä, kuten opiskelijoita ja eläkeläisiä, suosien.

Myös Turussa tulee pilotoida maksutonta joukkoliikennettä. Pilotointi voitaisiin toteuttaa koko Föli-aluetta koskevana sisältäen Turun kaupungin lisäksi myös Liedon, Kaarinan, Raition, ruskon, Naantalin ja Paimion.

Sosiaalisten hyötyjen lisäksi maksuton joukkoliikenne edistää kestävää liikkumista. Yksityisautoilusta aiheutuu melua, ruuhkia ja ilmansaasteita. Maksuttomuus lisää joukkoliikenteen käyttöä ja madaltaa asukkaiden kynnystä siirtyä käyttämään joukkoliikennettä ensisijaisena liikkumismuotona vähentäen tarpeetonta yksityisautoilua erityisesti alueilla, joissa joukkoliikenteen palveluverkko on riittävän kattava.

Turun kaupungin strategia korostaa toimivan ja tehokkaan joukkoliikenteen merkitystä kestävän kaupunkikehityksen edistämisessä. Kaupungin arvoja ovat asukas- ja asiakaslähtöisyys, vastuullisuus ja yhdenvertaisuus sekä uudistuminen ja yhteistyö. Nämä arvot konkretisoituvat, kun kaupunkia kehitetään asukkaiden tarpeita kuunnellen.

Kasvavat kaupunkiseudut edellyttävät saavutettavaa, kestävää ja miellyttävää liikkumista ympäristöarvoja kunnioittaen. Maksutonta joukkoliikenne on kuntalaisten hyvinvointia lisäävä investointi, jonka myöstä joukkoliikenteen matkustusmäärät kasvavat ja kaupunkia on helpompi kehittää joukkoliikenteen ympärille.

Edellä esitettyyn perustuen esitän, että Turun kaupunki aloittaa maksuttoman joukkoliikenteen pilotoinnin valmistelun. Valmistelussa suunnitellaan pilotoinnin tarkempi toteutusmuoto yhdessä muiden Föli-kuntien kanssa, valitaan pilotoinnille sopiva ajankohta sekä varaudutaan todennäköisiin maksuttomuudesta seuraaviin matkustajamäärien kasvuun.

Turun kaupunginvaltuusto päätti tammikuussa 2025 Teräsrautelan, Jäkärlän ja Paattisten nuorisotilojen lakkauttamisesta alueellisen nuorisotyön palveluverkkolinjausten yhteydessä.

Vaalien alla pormestarisopimuksessa mukana olleet puolueet puhuvat lähipalveluista, nuorten hyvinvoinnista ja asuinalueiden kehittämisestä, mutta kuinka hyvin harjoitettu politiikka näitä puheita on vastannut?

Jäkärlän ja Paattisten nuorisotilojen lakkauttaminen osuu pahasti Pohjois-Turun nuorten osallistumismahdollisuuksiin. Toiminnan keskittäminen korvaavaan Yli-Maarian Ypsilonin nuorisotilaan on epärealistinen ja kestämätön ratkaisu. Tortinmäestä Ypsiloniin on matkaa reilusti yli 20 kilometriä. Lisäksi Ypsilonin nuorisotilan käyttäjämäärä on jo entuudestaan korkea ja tilat rajalliset.

Lakkautuksia perusteltiin muun muassa pienten yksikköjen haavoittuvaisuudella: työntekijöiden äkillisissä poissaoloissa nuorisotiloja on jouduttu sulkemaan. Turun nuorisopalveluiden keskeinen kehittämiskohde on resurssien lisääminen. Kuusikkokuntien vertailussa Turun kaupungin nuorisopalveluissa on vähiten henkilöstöä nuorten määrään nähden. Nuorisopalvelut tarvitsevat lisää nuorisotyöntekijöitä, joilla on aikaa nuorten kohtaamiseen ja ohjaamiseen.

Nuorisotilat, joissa nuorisotyön ammattilainen on läsnä, mahdollistavat nuorten omaehtoisen toiminnan, osallisuuden ja hyvinvoinnin. Digitaalisella nuorisotyöllä tai pop up -toiminnalla ei voi korvata alueellisia nuorisotiloja. Nuoret tarvitsevat arkeensa turvaa, pysyvyyttä ja ennakoitavuutta. Näitä asioita Pormestarien Turun lakkauttamat nuorisotilat ovat monen nuoren elämään tuoneet.

Nuorisotilojen alasajo ei ole palveluiden kehittämistä, vaan nuorten tasa-arvoa ja hyvinvointia heikentävä toimi. Nuorisotilojen lakkauttaminen on peruttava.

Äänestämällä Asukkaiden Turku -yhteislistan ehdokkaita kuntavaaleissa, annat äänen ehdokkaille, joille alueellisten lähipalveluiden ja nuorten hyvinvointi ja osallisuus ei ole pelkkää sanahelinää, vaan konkreettisia toimia sekä vaalien alla että väleillä.

Taimi Linna, sosiaalityön opiskelija, tarjoilija

Merja Hakanen, ompelija, eläkeläinen

Kokoomusjohtoinen pormestaripolitiikka on Pormestarien Turussa tarkoittanut alusta lähtien kasvatusta ja opetusta koskevien sopeutustoimenpiteiden läpivientiä sekä päiväkoteihin ja kouluihin kohdistunutta leikkauspolitiikkaa. Pormestariohjelmaan sisältyi mm. vuonna 2019 päätettyyn sopeutusohjelmaan sitoutuminen. 

Marraskuussa 2024 valtuuston päättäessä vuoden 2025 talousarviosta pormestarisopimuspuolueet hyväksyivät jopa alkuperäistä sopimusta rajumman leikkauslinjan. Ainoastaan Asukkaiden Turku -ryhmää edustavat valtuutetut Johannes Yrttiaho ja Elina Sandelin äänestivät leikkauksia vastaan.

Kasvatus- ja opetuslautakunnassa leikkauspolitiikka on hyväksytty yksimielisesti. 26. marraskuuta 2024 kokoontunut kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi valtuuston päättämät leikkaukset. Kokouksessa hyväksytyn henkilöstösuunnitelman mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstöä vähennetään 34 henkilötyövuoden edestä, perusopetuksesta vähennetään reilusti toista kymmentä henkilötyövuotta, samalla kun opetusryhmien määrää kasvatetaan. Myös ammatillisessa koulutuksessa henkilötyövuosia vähennetään, vaikka lähiopetuksen turvaaminen edellyttäisi enemmän opettajia.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan päättämän henkilöstösuunnitelman mukaiset vähennykset eivät vielä sisältäneet kaupungin muutosneuvottelujen mukaisia 2,5 miljoonan euron henkilöstöleikkauksia, jotka koskivat koko kaupunkia. Näissä muutosneuvotteluissa tehtiin noin 50 henkilötyövuoden vähennykset koko kaupunkiin muiden talousarviossa päätettyjen vähennysten lisäksi.

Myös kouluverkon osalta Pormestarien Turku on vienyt eteenpäin ratkaisuja, jotka heikentävät lähikouluperiaatetta ja keskittävät opetusta yhä suurempiin yksiköihin. Vanhempien huoli ja perusteltu kritiikki on sivuutettu. Esimerkiksi Varissuon koulu on lakkautettu ja Lausteen koulu ollaan ajamassa alas kiistellyn Karhunaukion jättikoulun myötä.

Leikkaukset opetuksesta johtavat opetuksen tason heikkenemiseen, työntekijöiden uupumiseen sekä lasten ja nuorten oppimistulosten yhä suurempaan eriytymiseen. Tämä politiikka loukkaa lapsen oikeuksia.

Leikkauspolitiikka ei ole luonnonlaki, joka pitää vain niellä. Vaihtoehtona on koulutuksen resursseihin panostaminen. On hyvin tärkeää, että kaupunginvaltuustossa on tahoja, jotka eivät hyväksy leikkauksia. Jos kaikki puolueet ovat mukana leikkauksissa, kritiikki leikkauksista ja niiden seurauksista vaietaan, eikä oikeiston leikkausintoa hillitse edes mahdollinen vaalitappio, koska kaikki puolueet ovat olleet leikkaustoimissa mukana.

Onneksi Turussa muutoksen kokoomusvetoiseen leikkauspolitiikkaan saa äänestämällä kuntavaaleissa Asukkaiden Turku -yhteislistaa.

Terhi Kärkkäinen, sosionomi, lähihoitaja

Riikka Oksanen, valtiotieteiden maisteri, varavaltuutettu

– Turku on rakas kotikaupunkini ja haluan jatkaa työtäni turkulaisten eteen tulevalla kaudella, kansanedustaja Johannes Yrttiaho sanoo.

Yrttiaho on toiminut Turun kuntapolitiikassa vuodesta 2003. Yrttiaho nousi valtuustoon 2008 vaaleissa ja on ollut myös mm. kaupunginhallituksen jäsen.

Turun kokoomus on kytkenyt pormestarisopimuksella kaikki puolueet talutusnuoraansa.

-Kuntademokratia on kriisissä. Turkua tulee jatkossa johtaa asukaslähtöisesti, asukkaiden tarpeet huomioiden. Valtuuston valtaa ja päätöksenteon avoimuutta pitää lisätä, Yrttiaho vaatii.

Nykyiset pormestaripuolueet ovat leikanneet turkulaisten palveluista ja vähentäneet kaupungin henkilöstöä.

– Se ei ole kestävää. Lähipalveluista tulee huolehtia, samoin henkilöstöstä.

– Elinvoimaisessa kaupungissa asukkaiden arki on kunnossa. Valitettavasti kokoomukselle ”elinvoima” on suuria ja kalliita rakennusprojekteja, jotka eivät asukkaiden arjen huolia hälvennä, Yrttiaho muistuttaa. Hän viitaa esimerkiksi raitiotien, uuden Musiikkitalon ja Ratapihan Areenan kaltaisiin satojen miljoonien eurojen hankkeisiin.

– Hyvät lähipalvelut, hyvä ympäristö sekä toimiva demokratia, osallisuus ja yhteisöt, saavat asukkaat viihtymään kaupungissa ja tekevät siitä elinvoimisen. Päiväkodit, koulut, nuorisotilat, kirjastot ja liikuntapaikat on pantava kuntoon ennen kaikkea, linjaa Yrttiaho.

– Raitiotie on Turulle liian kallis ja myös kaupungin väkiluvun ja maantieteen vuoksi järjetön. Vastustan hanketta. Ei ole mahdollista vetää sellaista linjaa, jonka varrella olisi riittävästi matkustajia.

– Hanketta ajetaan, koska se tutkitusti nostaa tonttimaan, asuntojen ja kiinteistöjen arvoa reitin varrella. Etenkin sijoittajat ja suuret rakennusliikkeet hyötyvät.

– Asumiskustannukset sekä asuntojen ja liiketilojen vuokrat nousevat, mistä on turkulaisten arjessa vain haittaa. Harva turkulainen voisi raitiotietä järkevästi liikkumisessaan hyödyntää.

Yrttiaho väittääkin, että ”elinvoimahankkeet”, kuten raitiotie tosiasiassa nakertavat kaupungin elinvoimaa:

– Palveluista ja henkilöstöstä leikataan, koska rahaa varataan suurhankkeiden ja etenkin raitiotievelkojen maksuun.

Yrttiaho pelkää Vilhelm Junnilan (ps.) ja Sofia Virran (vihr.) yllättävien ehdokkuuksien vahvistaneen oikeiston vaaliasetelmia Turussa.

– Jos vasemmalla ei ole luotettavaa vaihtoehtoa, jättävät ihmiset äänestämättä ja virta vie oikealle yhä vahvempaan kokoomusvaltaan.

– Haluan osaltani turvata vasemmiston kannatusta. Toivoakseni vaalien jälkeen asukkaiden asiat otetaan taas vakavasti, yhdistämme vasemmiston voimat ja lopetamme kokoomuksen valta-aseman.