Olen ammatiltani IT-tukihenkilö ja yksinyrittäjä. Uusioperheeseeni kuuluu kaksi kouluikäistä lastani sekä muusikkomieheni, jonka lapset ovat aikuisia. Tällä hetkellä teen sivutoimisena yrittäjänä verkkosivuja ja etsin töitä. Vaihdoin alaa 3 vuotta sitten, kun opiskelin Turun Ammatti-instituutissa IT-tukihenkilöksi.
Aiemmin olen työskennellyt muun muassa putkistokuvaajana, invataksikuskina, yrittäjä-ruusunmyyjänä, hoitoalalla vanhainkodeissa, ravintola-alalla ja vaikka missä. Monipuolisen työkokemukseni kautta olen oppinut paljon työelämästä, yhteiskunnasta ja ihmisten erilaisista tilanteista. Viimeisimmässä työpaikassa olin valittuna työsuojeluvaltuustossa ja varatyösuojeluvaltuutettuna.
Politiikassa toimin Kaerlan Naiset vasemmistoyhdistyksen sihteerinä. Minulle tärkeää on oikeudenmukaisuus, toisten auttaminen ja epäkohtien korjaaminen. 90-luvun nuorena muistan hyvin, miltä tuntui, kun nuorten palveluista leikattiin. Haluan estää tätä tapahtumasta tämän päivän nuorille ja lapsille. Siksi lähdin ehdolle Turun kaupunginvaltuustoon.
Haluan nuorisotilat ja lähikoulut kaikkiin kaupunginosiin sekä vanhuksille kerhotoimintaa. Koulutuksesta, lapsilta ja nuorilta, ei pidä leikata. Meidän on pidettävä huolta seuraavasta sukupolvesta ja meitä edeltäneestä.
Hyvinvoivat työntekijät ovat laadukkaiden palveluiden edellytys. Toimiessani seitsemän vuotta päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna perhe- ja sosiaalipalveluissa Turun kaupungin hyvinvointitoimialalla ja Varhalla sain perehtyä laajasti työhyvinvointiin ja tilaratkaisuihin liittyviin kysymyksiin. Näistä asioista on tärkeää puhua nyt, kun tulevia päättäjiä vaaleissa valitaan.
Tilaratkaisut vaikuttavat työtehoon ja työntekijöiden hyvinvointiin
Turun kaupungin työntekijät ovat vuosikymmenten ajan joutuneet työskentelemään avokonttoreissa tai monitilatoimistoissa, joissa työntekijöillä ei edes ole omia työpisteitä. Monet tulevat aamulla töihin reilusti etuajassa, jotta tila työn tekemiselle löytyisi. Avokonttoreissa kärsitään tilanpuutteesta, huonosta ilmanlaadusta ja sisäilmaongelmista.
Melun ja muiden häiriöiden on todettu vähentävän työtehoa. Avotilassa harva työntekijä pystyy keskittymään kunnolla. Etenkin introvertit ja ujot työntekijät kaipaavat yksityisyyttä. Arkkitehtien ja suunnittelijoiden visiot ajavat yleensä työtekijöiden tarpeiden ohi.
Avokonttorissa työntekijät vaarantavat tahtomattaan vaitiolovelvollisuutta. Salassa pidettävät asiat eivät saa joutua paikalla olevien työntekijöiden tietoon, eikä tiloissa vierailevien asiakkaiden korviin. Myös puhelinkeskusteluissa asiakkaan kanssa salassa pidettävät asiat voivat tulla julki. Tämä voitaisiin estää, kun rauhalliselle työskentelylle, neuvotteluille ja puhelinkeskusteluille olisi varattu nykyistä enemmän tarkoitukseen sopivia tiloja.
Kun työntekijät kritisoivat avotiloja, organisaatioiden johto usein leimaa kritiikin muutosvastarinnaksi tai vanhanaikaisuudeksi. Työntekijät ovat oman työnsä asiantuntijoita. Heillä on perusteltuja näkemyksiä siitä, miten työ kannattaa järjestää. Avokonttoriin tai monitilatoimistoon muutettaessa nämä näkemykset usein ohitetaan.
Jatkuvan etätyön vaikutukset heijastuvat koko työyhteisöön
Tehdäkseen työnsä hyvin, pitää työ tehdä kotona tai jossakin muualla kuin toimistolla. Tämä lienee yksi syy siihen, miksi niin moni on pitää etätyöstä. Joillekin hybridityö suo jatkossa jonkinlaista helpotusta. Osassa työyhteisöissä on rajoitettu etätyön tekemistä, toisissa taas etätyötä suositaan. Tämä aiheuttaa kitkaa eri työyhteisöjen työntekijöiden välille.
Etätyön myötä työntekijöiden välinen vuorovaikutus vähenee ja työilmapiiri kärsii. Työyhteisöjen merkitys heikentyy, esihenkilötyö vaikeutuu ja jatkuvan etätyön haittapuolet voi jäädä näkyvistä. Työelämä on jakautunut. Osaan toimintoja tarvitaan työntekijöiden fyysistä läsnäoloa. Kaikki työntekijät eivät siis voi tehdä etätyötä, mutta etätyön haittavaikutukset heijastavat koko työyhteisöön. Uusien työntekijöiden kiinnittyminen työyhteisöön ja yhteisiin arvoihin sekä mahdollisuus toiselta oppimiseen vaarantuu osan tiimistä ollessa aina etänä.
Työhyvinvointia pitää kehittää työpaikoilla yhdessä työntekijöiden kanssa
Työhyvinvointiin vaikuttavat työn, työpaikan, johtamisen ja työyhteisön rakenteet ja käytännöt. Vaikka jokainen meistä kokee työhyvinvoinnin yksilöllisesti, siihen liittyvien asioiden yhteinen käsittely työpaikalla on tärkeää. Työhyvinvoinnin kehittäminen yhdessä on innostavaa ja lisää osallisuuden kokemusta. Myös lainsäädäntö ohjaa työnantajia kehittämään työpaikkaa henkilöstön kanssa.
Työturvallisuuslain 8 §:n mukaan työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvoite. Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on erityisesti otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi.
Turun kaupungin tulee olla hyvä työnantaja. Jatkuvat henkilöstösäästöt, yt-neuvotteluineen ja irtisanomisineen on lopetettava. Palvelut pitää tuottaa kaupungin omana työnä hyvillä työehdoilla ja vakaissa työ- ja virkasuhteissa. Avoin ja rakentava keskustelu esimerkiksi tilaratkaisujen epäkohdista onnistuu olosuhteissa, joissa työntekijöiden ei tarvitse jatkuvasti olla varuillaan työsuhteidensa jatkosta.
Päivi Takkinen, kuntavaaliehdokas – Asukkaiden Turku -yhteislista
Olen turkulainen levyseppähitsaaja ja vasemmistolainen ay-aktiivi. Toimin mm. Teollisuus 49:n veteraanien sihteerinä. Työurani tein metallialalla ja toimin kaksi vuosikymmentä varapääluottamusmiehenä ja varatyösuojeluvaltuutettuna isossa metallialan yrityksessä Turun Puhallintehtaalla eli Fläktillä Itäharjulla. Olin myös ammattiosastoni varapuheenjohtaja. Asun Varissuolla ja olen ehdolla Turun kaupunginvaltuustoon Asukkaiden Turku – yhteislistalta.
Valta Turussa pitää olla turkulaisilla. Asukkaat päättävät itse asioistaan. Niin me olemme tehneet turkulaisessa ay-liikkeessäkin: omat asiat on ajettava itse, porukan voimalla. Olen seurannut aktiivisesti yhteiskunnallisia asioita jo vuosikymmeniä. Huolestuneena olen nähnyt, miten huonoksi turkulainen kuntademokratia on Pormestarien Turussa neljässä vuodessa viety.
En kannata pienen pormestariporukan suppeaa päätöksentekoa, jossa kabineteissa sovitaan asiat kuntalaisten mielipiteistä välittämättä. Kuntalaisten mielipiteitä on kuultava ja aidosti kuunneltava myös vaalien väleillä.
Vastustan raitiotietä, Kupittaan betonikantta ja muita vastaavia suurhankkeita. Turkulaisten verovarat on käytettävä koulujen ja muiden palveluiden parantamiseen, ei näihin kalliisiin asukkaiden kannalta kyseenalaisiin hankkeisiin.
Olen nähnyt, miten Varissuon palvelut ovat heikentyneet vuosien mittaan. Terveysasema, Kelan konttori ja viimeisimpänä alakoulu on alueelta viety. Kirjaston palvelu on heikentynyt. Kun julkiset palvelut lähtevä, menetetään myös tärkeitä kaupallisia palveluita, kuten pankkien sekä päivittäistavara- ja erikoiskaupan palveluita. Suunta pitää muuttaa ja lähiöiden palvelut palauttaa!
Asukkaiden Turku on aito vaihtoehto kokoomusjohtoiselle oikeistopolitiikalle. Äänestä!
Olen 50-vuotias turkulainen kolmen lapsen isä. Työskentelen laitosoperaattorina biokaasulaitoksella, jossa toimin myös työsuojeluvaltuutettuna. Harrastan biljardia ja kuntosalia.
Lähdin kuntavaaliehdokkaaksi koska haluan vaikuttaa liikunta ja harrastusmahdollisuuksiin. Varsinkin nuorilla pitäisi olla mahdollisuus harrastaa. Liikunta ja harrastetiloja tulisi olla saatavilla matalalla kynnyksellä lapsista ikäihmisiin.
Asumisen kustannukset ovat korkealla tasolla ja niitä tulisi hillitä. Turun kuntapolitiikan pitää pysyä avoimena ja asukkaiden äänen kuulua päätöksen teossa. Tämä vuoksi lähdin ehdokkaaksi Asukkaiden Turku -listalle sitoutumattomana ehdokkaana.
Kuntavaaliehdokas Toni Hannula nro 654 -Asukkaiden Turku -yhteislista
Olen turkulainen yksinyrittäjä, kirjanpitäjä, taloushallinnon tradenomi ja monessa mukana oleva kansalaisaktiivi ja järjestötoimija. Osaamistani olen kerryttänyt myös kulttuurialan opinnoilla.
Kuntapolitiikassa minulle tärkeitä teemoja ovat asuntopolitiikka, lähipalvelut sekä demokratia ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet. Olen ehdolla Turun kaupunginvaltuustoon, koska kaupungin päätöksenteosta on saatava oikeudenmukaisempaa ja asukaslähtöisempää.
Asuin pitkään TVT Asunnot Oy:n omistamassa puutalossa Kurjenmäessä ja toimin TVT:n asukasaktiivina. Kun Kurjenmäen puutalotaloja alettiin remontoimaan, yhtiö hajotti asukkaille tärkeän yhteisön irtisanomalla ihmiset kodeistaan. Kaupungin vuokra-asuntoyhtiön raju politiikka osui suoraan myös minun perheeseeni.
Nykyisin asun Itä-Turussa Varissuolla tyttäreni ja kissan kanssa. Puoluetoiminnan lisäksi olen ollut aktiivinen monessa kansalaisjärjestössä, kuten Turun Rauhanpuolustajissa sekä autismikirjon ja ADHD-henkilöiden asemaa ja oikeuksia edistävässä Aisti ry:ssä. Vastustan jättikouluja ja päiväkotiryhmien ylitäyttämistä, koska nämä ovat vanhingollisia monelle autismikirjon lapselle.
Olen toiminut kahdeksan vuotta käräjäoikeuden lautamiehenä. Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat periaatteita, joita pyrin vaalimaan sekä politiikassa että henkilökohtaisessa elämässä.
