Olen ehdolla Turun kaupunginvaltuustoon, koska katson, että valtuustossa tarvitaan nykyistä enemmän työntekijöiden oikeuksien ja asukkaiden palveluiden puolustajia. Olen tehnyt työurani turkulaisen metalli- ja meriteollisuuden parissa ja voin sanoa olevani tämän kaupungillemme elintärkeän alan asiantuntija.
Minulla on pitkä kokemus ammattiyhdistysliikkeestä. Olin Turun Wärtsilässä hitsari ja työsuojeluvaltuutettu ja niissä rooleissa myös tehtaan 2004 tapahtunutta lopettamista vastustaneen kansanliikkeen vetäjiä. Kun tehdas vastarinnasta huolimatta ajettiin alas, onnistuimme neuvottelemaan Suomen oloissa hyvät irtisanomiskorvaukset. Se oli osoitus vahvan ammattiyhdistystoiminnan voimasta. Sellaista tarvittaisiin nyt paljon lisää, kun Orpo ja Purra karsivat työntekijöiden oikeuksia ja polkevat lakiesityksillään myös työehtoja ja palkkoja.
Panimme Wärtsilän lakkautuksen myötä 2005 pystyyn irtisanottujen kerho- ja yhdistystoiminnan – W46 Kerhon – sen toiminta on edelleen todella aktiivista. Joka keskiviikko kerho kokoontuu kuulemaan asiantuntija-alustuksia. Toimin myös ammattiosastoni Teollisuus 49:n ammattiyhdistysveteraanien puheenjohtajana. Järjestämme keskustelutilaisuuksia, matkoja ja seminaareja. Jatkamme sitä yhteiskunnallista työtä, jota työpaikoilla teimme kymmenet vuodet eri luottamustehtävissä. Vuoden kohokohta on satoja ammattiyhdistysveteraaneja ympäri maan kokoava syysseminaari Itämeren aalloilla.
Turun pormestaripuolueet ovat kurittaneet kaupungin henkilöstöä jokaisessa valtuuston talousarviossa, jotka on hyväksytty. Vasemmalla vain Sandelin ja Yrttiaho ovat panneet vastaan. Nyt kaupunki päätti yt-neuvottelujen jälkeen irtisanoa melkein 30 työntekijää ja vähentää yhteensä 50 henkilön työpanoksen muin keinoin. Politiikka on kestämätöntä. Turun tulee olla hyvä työnantaja.
Olen ollut koko ikäni aktiivinen myös urheiluseuroissa, lajini on ollut ennen kaikkea melonta. Olin perustamassa Saaristomeren Melojia, puheenjohtaja parikymmentä vuotta eri melontaseuroissa, mukana toteuttamassa melonta- ja soutukeskusta Turkuun, Aurajokimelonnan ja Dragon-melonnan järjestäjänä, TUL:n piirin edustaja 13 vuotta. Enska Laine on ollut esikuvani urheilupolitiikassa.
Asun Pahaniemessä ja olen omakotiyhdistyksemme aktiivi. Läntisen Turun palveluiden tilanne huolettaa.
Artukaisiin messukeskuksen tiloihin suunniteltu liikuntakeskushanke on hyvin kyseenalainen. Kaupungin kannalta esitetty vuokrausjärjestely on hyvin kallis. Nämä rahat ovat pois palveluista. Liikuntamahdollisuuksia tarvittaisiin lähemmäs asuinalueita, ei niinkään suuriin keskittymiin.
Kaupungin palveluita Härkämäestä, Jyrkkälästä ja etenkin Pansio-Pernosta on vuosien varrella vähennetty. Kun päiväkodit ja koulut lähtevät ja kirjastojen aukioloajat lyhenevät, alkavat myös kaupalliset palvelut, kuten pankit, apteekit, erikois- ja elintarvikekaupatkin heiketä. Pansioon pitäisi saada ehdottomasti yläkoulu sekä uusia viihtyisiä asuinalueita merenrannan tuntumaan, jotta alue säilyisi houkuttelevana asuinpaikkana lapsiperheille. Heissä on kaupungin tulevaisuus. Myös uimapaikan avaaminen Pansion rannoille on tavoitteenani.
