Kuukausi: maaliskuu 2025

Pöheikkö, pöpelikkö, joutomaa, virkistysalue, -rakkaalla lapsella on monta nimeä. Haastattelin aistietnografisen tutkimuksen kurssia varten ohikulkijoita Kauppiaskadulla, tutkimme Österbladin korttelin merkitystä ihmisille. Yllätyksekseni moni haastateltava toi esille muistojaan ”Börssin pöheiköstä”. Tuo ”pöheikkö” on sittemmin muuttunut katetuksi terassiksi, mutta aiemmin siellä pensaikkojen keskellä poltettiin salaa tupakkaa ja suudeltiin ensisuudelmat.

Olen jo jonkin aikaa pohtinut näiden rakentamattomien ja luonnontilaisten alueiden merkitystä kaupunkieläimille. Kuitenkin tämän kokemuksen myötä lähdin pohtimaan niiden merkitystä myös kulttuurisesta näkökulmasta, mitä pöheiköt merkitsevät kaupungin asukkaille?

Turussa on käynnissä monia rakennushankkeita, joissa nämä pöheiköt tuntuvat olevan ns. vapaata riistaa vailla sen suurempaa merkitystä millekään, tai kenellekään. Turun Sanomat julkaisi 25.3 uutisen ”Raitsikka varikon paikalle sinetti: syö Iso-Heikkilän virkistysalueen ja lisää melua”. Somessa aihe herätti keskustelua, jotkut naureskelivat käsitteelle virkistysalue, kun taas toiset kertoivat rakkaista muistoistaan alueesta.

Osallistuin Hyvinvoiva Linnakaupunki-hankkeen päätösseminaariin Forum Marinumissa, missä jälleen kerran nuo näkymättömät pöheiköt onnistuivat varastamaan pääroolin. ”Hyvinvoinnin suunniteltu, koettu ja aistittu sosio-materiallisuus Turun Linnakaupungissa” on Turun kaupunkitutkimusohjelman rahoittama, Turun yliopiston sekä Åbo Akademin yhteinen hanke.

Tutkijoiden esitellessä tuloksia, huomioni kiinnittyi siihen, miten rakentamaton junaradan varsi oli monille ihmisille mieluinen ja tärkeä jokapäiväinen kulkureitti. Se koettiin hyvänä oikotienä, mutta sen lisäksi tärkeää oli luonnontilaisuus, -siellä saattoi seurata pikkulintujen touhuja, ottaa pienen hengähdystauon ihmisen hallitsemasta todellisuudesta. Monille tärkeät junanratavarren oikopolut tulevat katoamaan, kun rakentaminen alueella jatkuu ja luonnontilaisen virkistysalueen tai pöheikön sijaan voimme tulevaisuudessa ”ihastella” ihmisen muovaamaa puistomaista virkistysaluetta.

Näillä villeillä pöheiköillä on tärkeä merkitys kaupunkieläimille, mutta myös kaupungin asukkaille. Ulospäin villit risukot kätkevät sisälleen kivirakennelmia, lasten majoja, eläinten kotikoloja, niihin tullaan ihastelemaan pikkulintujen elämää. Ne kantavat muistoja ja ovat tiloja, joihin tullaan haaveilemaan tulevaisuudesta sekä aistimaan luontoa. Kaupunkieläimet ovat tärkeitä monille ihmisille. Oletko joskus tavannut vanhuksen, joka iltahämärässä kaivaa kassistaan eväitä ruokkiakseen alueen kettuja tai selkälokkeja? Minä olen, ja haluan osaltani auttaa näitä henkilöitä, ja jatkaa heidän sinnikästä työtään suojelemalla kaupunkieläinten elintilat.

Hiljainen ja kätketty maailma on osa kaupunkiamme, sen arvoa on vaikea nähdä tai mitata rahassa, mutta se on silti olemassa ja sitä tulee suojella silloin kun se on vaarassa.

Näitä rakentamattomia alueita ei rakentamiselta turvaa mikään, siksi minulla on radikaalilta kuulostava ehdotus: Turun kaupungin tulee laatia uusi kaavamerkki, ja merkitä asemakaavaan pienet pöheiköt, joihin ei sallita rakentamista. Näiden alueiden tulee muodostaa verkosto, millä varmistetaan kaupunkieläimille elintila, asukkaille virkistyspaikkoja, sekä lapsille poikkeuslupa rakentaa risumajoja. Samalla kaavamerkki suojelisi kaupunkia sitä uhkaavalta liian tiiviiltä rakentamiselta, mihin hyvien diilien houkuttelemana päättäjät helposti sortuvat.

Elävä kaupunki muodostuu monista eri tasoista ja ulottuvuuksista, jo niiden hahmottaminen on hankalaa, puhumattakaan niiden taloudellisen hyödyn arvioinnista. Turussa puhutaan ja satsataan vetovoimahankkeisiin, olisiko viimein aika pysähtyä tarkastelemaan näitä ns. näkymättömiä vetovoimatekijöitä, ilman välittömän taloudellisen vaikutuksen kehystä tai tavoitteita?

Uuden kaavamerkinnän laatiminen on harvinaista, sille ei kuitenkaan ole esteenä laki tai raha, ainoastaan tahtotila ja luutuneet asenteenteet voivat vaikuttaa sen tekemiseen. Pöheikköjä suojelevaa merkintää ei ole vielä olemassa, uskonkin että sellaista ei ole aiemmin tarvittu. Mutta kun katson kaupunkiamme tänään, sitä millä vimmalla täällä rakennetaan, ja miten ”kasvun toiveikas ilosanoma” uhkaa jyrätä alleen hiljaisen ja näkymättömän olemisen. Koen, että on nyt aika turvata nämä luonnontilaiset alueet. Ihmisen ei kuulu hallita kaikkea, ja koska meillä on tänään siihen ennen näkemätön mahdollisuus, tulisi meidän ymmärtää suojella sitä vapaata luontoa itseltämme.

Noora Salonen, etnologian opiskelija, luonto-ohjaaja, kuntavaaliehdokas nro 665

Suomen perustuslaissa määritellään, että julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Turun asunnottomuus on ollut kasvussa vuodesta 2022. Vuokraveloista johtuvien häätöjen määrä kasvoi Turussa vuonna 2024 merkittävästi. Asunnottomuuteen liittyy usein haasteita elämänhallinnassa sekä päihde- ja mielenterveysongelmia. Myös sellainen asunnottomuus on nousussa, johon ei liity päihteet tai mielenterveyden haasteet, mutta se jää kuitenkin usein lyhytaikaiseksi. 

Asukkaiden Turku toimii vuokrankorotuksia vastaan

Orpo-Purran hallituksen tekemä kurjistamispolitiikka ja elinkustannusten nousu on vaikuttanut ihmisten vuokranmaksuvaikeuksiin. Turussa samaa ihmisten elämän ahtaalle ajavaa kokoomuspolitiikkaa on toteutettu Turun pormestaripuolueiden kesken jo ennen nykyistä hallitusta. Turun omistama TVT asunnot Oy on toteuttanut viime vuosina merkittäviä vuokrankorotuksia, vaikka TVT:n tuotto on ollut hyvä ja jopa osinkojakin on nostettu. 

Vuokrankorotukset ovat olleet osalle TVT:n asukkaille kohtuuttomia. Vain Asukkaiden Turku -ryhmää edustavat valtuutetut Johannes Yrttiaho ja Elina Sandelin ovat johdonmukaisesti vaatineet, että kaupungin talousarviossa pidättäydytään kaupungin omistaman yhtiön vuokra-asuntojen vuokrankorotuksista. Yrttiaho ja Sandelin ovat myös vaatineet, että osinkojen tulouttamisen sijaan yhtiön voittovarat käytettäisiin vuokrien kohtuullistamiseen (KV 13.11.2023). 

Turun asuntopolitiikkaan tarvitaan muutos

TVT:n rooli kohtuuhintaisen asumisen järjestäjänä Turussa on merkittävä, jolla maan hallituksen leikkauspolitiikan vaikutuksia pystyttäisiin paikallisesti kompensoimaan, mikäli yhtiön politiikka olisi toisenlaista. 

TVT tarjoaa asukkailleen asumisneuvontaa, mutta TVT voisi vielä paremmin tukea asukkaitaan asumisen haasteiden ilmaantuessa. TVT aloittaa häätöprosessin hyvin nopeasti vuokrarästien ilmetessä, eikä ole riittävän joustava vuokravelan maksusuunnitelmissa. Jos asuminen on päättynyt TVT:llä huonosti, on luottotiedottoman turkulaisen hyvin vaikea saada asuntoa vapailta vuokramarkkinoilta.

Asunnottomuus luetaan pitkäaikaiseksi, kun se on kestänyt vuoden tai on ollut toistuvaa viimeisen kolmen vuoden aikana. Pitkäaikaisasunnottomuus on lähtenyt nousuun vuonna 2022 Pormestarien Turun valtuustokauden alettua. 

Asunto ensin -periaatteella vähennetään pitkäaikaisasunnottomuutta

Jotta pitkäaikaisasunnottomuutta pystytään Turussa vähentämään, pitää asumispalveluiden olla riittävän monipuoliset. Osa turkulaisista päihteitä aktiivisesti käyttävistä kokee toistuvaa asunnottomuutta joutuessaan eri asumispalvelujen välille pompoteltaviksi, koska asuminen ei onnistu vielä puutteellisten asumisentaitojen takia. Asumispalvelu välivuokratussa asunnossa voi lyhyemmillään olla vain pari kuukautta, jolloin seurauksena on taas asunnottomuus tai uusi asumisen yritys eri palveluntarjoajalla. 

Turusta puuttuu asunto ensin -periaatteella toimivat asumisyksiköt. Asunto ensin -periaate tarkoittaa sitä, että asunnottoman kuntoutumisen kannalta ensisijaista on saada oma asunto, jotta muuta kuntoutumista, kuten päihteiden käytön vähentymistä, voidaan alkaa tavoitella. 

Asunto ensin -periaatteella toimivassa asumisyksikössä asunnoton saa oikeanlaisen kohtaamisen ja tuen avulla pysyvyyttä, elämäntilannettaan vakautettua ja vietyä kuntoutumistaan eteenpäin itsenäisemmän asumisen mahdollistamiseksi.

Koska julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon, Turun kaupungin on tehtävä konkreettisia toimia asunnottomuuden ja häätöjen vähentämiseksi – teemaan liittyvien työryhmien tai verkostojen perustaminen ei riitä. TVT:n vuokrankorotukset on peruttava, asumisneuvonnan pitää kohdata asumisen haasteiden kanssa ja vuokravelkojen maksusuunnitelmat pitää olla joustavia.

Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi Turun on tehtävä vahvaa yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa, jotta Turkuun saadaan asunnottomille riittävän monipuoliset ja elämäntilanteisiin sopivat asumispalvelut.

Terhi Kärkkäinen, sosionomi, lähihoitaja, Asukkaiden Turku -kuntavaaliehdokas nro 656

Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyi valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. Uudistuksen myötä lakisääteiset julkiset työvoimapalvelut yhdistyvät kuntien muihin työllisyys- ja yrittäjyyspalveluihin. Turku vastuukuntana tuottaa keskitetysti palveluita, kuten ammatinvalintaohjausta, joita jalkautetaan tarvittaessa lähemmäs asiakasta. Turku on osa laajempaa työllisyysaluetta, jossa työskentelee yhteensä 330 työntekijää. Tavoitteena on, että asiakas saa oikeanlaista palvelua oikeaan aikaan.

Heisingin Sanomat julkaisi 9.3.2025 mielipidekirjoituksen, jossa kerrottiin Turun työllisyyspalveluiden kunnollisten työtilojen ja työrauhan puutteesta. Kirjoituksessa kerrottiin, että työntekijöillä on mahdollisuus aamulla varata itselle koppi, jossa voi tehdä rauhassa töitä. Jos työntekijä ei onnistu saamaan itselleen koppia, joutuu hän työskentelemään hälyisessä avokonttorissa, jossa samaan aikaan osa soittaa asiakaspuheluita, osa keskustelee kollegan kanssa asiakastapauksista ja osa yrittää keskittyä tarkkuutta vaativiin työttömyysturva-asioihin.

Turun työllisyyspalveluissa linjattiin vuoden alussa, että yksittäinen työntekijän asiakasmäärä on 150. Työttömien määrän kasvaessa työntekijöiden asiakasmäärä on kaksinkertaistunut. Tilanne työllisyyspalveluissa on kriisiytynyt. Moni työntekijä on irtisanoutunut tai jäänyt sairauslomalle työssään esiintyvän haitallisen kuormittumisen takia.

Työntekijöiden kuormitusta ovat lisänneet yt-neuvottelut ja tieto siitä, että irtisanomiset ovat mahdollisia määräaikaisella sopimuksella toimivien työntekijöiden kohdalla. Työntekijät ovat sitoutuneet tekemään työtä asiakkaita varten, ja jokaisella on varmasti halu tehdä työnsä hyvin ja huolellisesti. Tällä hetkellä se on tehty hyvin vaikeaksi työrauhan puuttumisen takia.

Työturvallisuuslain 8 §:n mukaan työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvoite. Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Avoin ja rakentava keskustelu tilaratkaisujen epäkohdista onnistuu olosuhteissa, joissa työntekijöiden ei tarvitse jatkuvasti olla varuillaan työsuhteidensa jatkosta. Henkilöstösäästöt, yt-neuvotteluineen ja irtisanomisineen on lopetettava. Palvelut on tuotettava kaupungin omana työnä hyvillä työehdoilla ja vakaissa työ- tai virkasuhteissa.

Työllisyyspalveluissa käsitellään jatkuvasti ihmisten henkilökohtaisia, arkaluontoisia salassapidettäviä asioita. Jotta asiakkaiden yksityisyys ei vaarannu ja työllisyyspalveluiden henkilöstölle taataan asianmukaiset olosuhteet tarkkuutta vaativan työn hoitamiseen, Turun kaupungin on korjattava puutteet, joita työllisyyspalveluiden nykyisiin työtiloihin avokonttorissa liittyy.

Päivi Takkinen, 667

kuntavaaliehdokas

Asukkaiden Turku -yhteislista

Asukkaiden Turku -yhteislista asettaa kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Johannes Yrttiahon pormestariehdokkaaksi huhtikuun kuntavaaleissa.

– Oma pormestariehdokas on oltava, jotta pääsemme vaalikeskusteluihin muiden kanssa samalta viivalta. Johannes on pitkäaikaisena kaupunginvaltuutettuna ja pormestarijärjestelmän kriitikkona valintamme, sanoo Asukkaiden Turku -listan asiamies Taimi Linna. Hän muistuttaa, että vaaleissa valitaan kaupunginvaltuusto eikä pormestaria.

– Kunnallinen itsehallinto on asukkaiden itsehallintoa ja se toteutuu valtuustovaaleissa. Peräänkuulutamme kriittistä keskustelua Turun pormestarijärjestelmän ongelmista, Linna sanoo. 

Yrttiaho jätti pormestarimallista eriävän mielipiteen työryhmässä, joka linjasi kaupungin johtamisjärjestelmää ennen 2021 vaaleja. Vasemmistoliitto vastusti mallia myös valtuustossa.

– Katsoimme pormestarijärjestelmän keskittävän valtaa eli vievän valtuuston vallan pienelle virkamiesten ja poliitikkojen sisäpiirille ja hämärtävän päätöksenteon ja virkavalmistelun rajaa.

– Nämä ovat mallin rakenteellisia ominaisuuksia, joten ei ole yllätys, että ne ovat Turussa toteutuneet ja kuntademokratia on ajautunut kriisiin.

Järjestelmä tiedettiin myös kalliiksi, sillä useiden apulaispormestarien palkkiot nostavat hallinnon kuluja merkittävästi kaupunginjohtajajärjestelmään verrattuna.

– Apulaispormestarien tehtävät ovat väline, jolla puolueet pidetään ruodussa. Tehtävistä muodostuu liian houkuttelevia niihin valituille eikä riskejä tehtävän menettämisestä haluta ottaa. Se vähentää keskustelua vaihtoehdoista ja johtaa yksiäänisyyteen, Yrttiaho sanoo.

– Suurin puolue kokoomus on saanut pormestarisopimuksella muut puolueet toteuttamaan politiikkaansa. Suurhankkeiden, kuten raitiotien, edistämisestä on tullut ykkösasia eikä avointa keskustelua käydä. Nytkin keskeiset selvitykset on luvattu julkistaa vasta vaalien jälkeen, Yrttiaho kritisoi. Hän ei pidä raitiotiehanketta järkevänä Turulle ja vastustaa sitä.

Helsingissä Erkki Tuomioja (sd.) on kritisoinut pormestarimallia juuri vallankeskityksestä ja vaihtoehdottomuudesta.

– Turussakin asiat sovitaan valmiiksi suljettujen ovien takana pormestaristossa ja ajetaan siten läpi kaupunginhallituksesta ja valtuustosta. Esimerkiksi hallituksen kokoukset ovat nykyisin huomattavan lyhyitä, mikä suoraan kertoo keskustelun ja vaihtoehtojen puutteesta.

Asukkaiden Turku -valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Elina Sandelin huomauttaa, että lautakuntien ja niiden jäsenten vähentäminen heikentää asioihin perehtymistä ja vaihtoehtojen punnintaa.

-Kuntademokratian elvyttämiseksi pitää lautakuntien määrää lisätä ja perustaa myös kaupunginosalautakuntia, jotta asukkaat pääsevät aidosti vaikuttamaan asioihin myös vaalien välillä, hän linjaa.

Yrttiaho katsoo, että kuntademokratiaa vahvistaisi kaupunginjohtajajärjestelmä, jossa virkamiesjohtaja valitaan määräajaksi ja kuntalaisten valitsemille päättäjille valmistellaan päätöksenteon pohjaksi eri vaihtoehtoja, joista yhteisymmärrystä voidaan lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa hakea.

– Näin asukkaiden ääni, julkinen keskustelu ja päätöksenteon avoimuus vahvistuvat, Yrttiaho tiivistää.

Lisätiedot:

.