Kuukausi: huhtikuu 2025

Kuntavaalitenteissä on keskusteltu koulujen ja päiväkotiyksiköiden kokojen vaikutuksista lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin. Mielestäni päiväkodeista ja kouluista ei tule tehdä liian isoja. Kohtuullisen kokoiset yksiköt takaavat varmemmin lasten ja nuorten kiinnittymisen opetusryhmäänsä ja päiväkoti- tai kouluyhteisöönsä.

Vasta kun lapsi tuntee olonsa riittävän turvalliseksi, uuden oppiminen onnistuu. Lapset ovat hyvin erilaisia sen suhteen, miten yksikön koko tai ympärillä olevien ihmisten määrä ja vaihtuvuus heihin vaikuttavat. Vaikka osalle lapsista isokin yksikkö voi toimia kohtuullisen hyvin, on tärkeää, ettemme kunnissa tee ratkaisuja, jotka aiheuttavat osalle lapsista kohtuutonta haittaa.

Isoissa yksiköissä arjen toimintojen suunnittelu vie resursseja

Yksikkökokojen kasvattamisen taustalla on ennen kaikkea taloudelliset syyt, ei lapsen etu. Suuri yksikkökoko vaikuttaa päiväkodeissa ja kouluissa pedagogisen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, sekä lasten ja aikuisten sosiaalisiin suhteisiin. Isoissa yksiköissä oppimisen, opettamisen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeä lapsi- ja oppilastuntemus heikkenee. Omat haasteensa liittyvät myös esimerkiksi ruokailutilanteiden järjestämiseen, välitunteihin ja ulkoiluun. 

Jos päiväkodissa samat tilat – vaikkapa piha – jaetaan hyvin monen eri toimijan kanssa, lapsilähtöisyyden sijaan toiminnan raameja määrittelee enemmän aikuisten rakentamat kalenterit ja suunnitelmat. Kiireettömän kohtaamisen ja tekemisen sijaan arkeen ilmestyy kiire ja suorituspaine. Kiire voi näyttäytyä esimerkiksi paineena saada lasten siirtymätilanne suoritetuksi ennen kuin seuraavan ryhmän lapset saapuvat paikalle.

Yksikkökoko vaikuttaa vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin suhteisiin

Etenkin pienten lasten kohdalla suurten yksiköiden riski on lasten päivittäisten vuorovaikutuskontaktien liiallinen vaihtuvuus. Isojen päiväkotiyksiköiden eduksi on toisinaan väitetty niin sanottua joustavaa henkilöstön käyttöä. Käytännössä tämä tarkoittaa henkilöstön kierrättämistä eri ryhmissä kesken päivän. Näin saadaan suhdeluvut paperilla täyttymään ja pidettyä valvova viranomainen tyytyväisenä, mutta lasten pysyvien ihmissuhteiden, turvallisuuden tunteen, eheän päivän ja pedagogisen toiminnan suunnitelmallisuuden näkökulmista, järjestely ei ole hyvä.

Suuryksiköissä myös henkilöstökokousten luonne muuttuu. Ymmärrämme hyvin, että työpaikkakokous koulussa on erityyppinen, jos paikalla on 20 opettajan sijaan 50 opettajaa. Yhteinen keskustelu koulun pelisäännöistä, käytännöistä tai pedagogisista ratkaisuista hankaloituu. Tällaisissa olosuhteissa työyhteisön jokaisen jäsenen näkemysten kuuleminen, huomioiminen, mielipiteiden esittäminen ja osallisuuden varmistaminen on vaikeaa.

Isot yksiköt ovat poliittinen valinta – ei pedagogiikkaa

Jättiyksiköitä puolustavat poliitikot vetoavat usein siihen, että kaiken kokoisissa yksiköissä voidaan toteuttaa hyvää pedagogiikkaa, kunhan se suunnitellaan ja organisoidaan hyvin ja resursseja annetaan riittävästi. On totta, että hankalissakin olosuhteissa voidaan onnistua. Keskustelun siirtäminen pedagogiikkaa, suunnittelua ja johtamista koskevia ratkaisuja käsitteleväksi puheeksi näyttäytyy vakiintuneelta tavalta väistää asiapohjainen keskustelu suurten yksiköiden tuottamista todellisista haitoista. Näin epäpolitisoidaan tärkeä poliittinen keskustelun aihe ja vieritetään päättäjien tekemien ratkaisujen toimivuudesta vastuu operatiivisella tasolla toimiville henkilöille.

Palveluiden keskittäminen heikentää lähipalveluita

Lasten oppimisen ja hyvinvoinnin sekä työyhteisön toimivuuden lisäksi yksikkökokoasiaa tulee tarkastella siitä, kuinka ne vaikuttavat laajemmin kunnan asukkaisiin, asuinalueisiin ja kaupungin tasapainoiseen kehitykseen. Yksikkökokojen kasvattaminen tarkoittaa yleensä palveluiden aiempaa vahvempaa keskittämistä. Suuret yksiköt palvelevat maantieteellisesti isompia alueita, jolloin matkat päiväkotiin ja kouluun kasvavat ja lähipalvelut heikkenevät monella asukkaalla. Pidemmät matkat haastavat oppilaiden lisäksi vanhempien arkea lisäten koulukyytitarpeita ja helposti myös vähentäen lasten ja nuorten kulkemista kouluun kävellen tai pyöräillen.

Kirjasto on lakisääteinen palvelu. Voimassa oleva laki yleisistä kirjastoista määrää, että ”kunnan tehtävänä on yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen”. Yleisten kirjastojen tulee tarjota mm. tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon.

Suomessa sivistys on liittynyt vahvasti yhtäältä lukeneisuuteen ja myös kansakunnan osaamispohjan rakentamiseen. Kirjastotila on keskeinen kohtaamispaikka ihmisille ja niissä tapahtuvat sosiaaliset kohtaamiset ovat taas puolestaan keskeinen tapa kehittää sivistyksellistä pääomaa ja avartaa omaa katsantoaan. Tämä kaikki ruokkii ihmisten uteliaisuutta ja sitä kautta ne avaavat asukkaille uusia näkökulmia.

Alueellisesti kattavat ja hyvin palvelevat kirjastot ovat keskeinen kuntalaisten tasa-arvoa, hyvinvointia sekä oppimista tukeva palvelut. Muun muassa Varissuolta on kuluneella valtuustokaudella viety monia tärkeitä palveluja pois kuten terveyskeskus ja alakoulu.

Tällä hetkellä Varissuon asukkaille ei myöskään ole kirjastopalveluita tarjolla lauantaisin. Varissuon kirjaston kirjastokäytössä olevat tilat ovat myös puolet pienemmät kuin mitä ne olivat ennen vuonna 2012 päätettyjä säästötoimia, joiden myötä kirjaston alakerrassa toiminut lasten ja nuorten osasto osoitettiin muuhun käyttöön.

Varissuon lähiössä asuu paljon eri ikäisiä asukkaita ja paljon lapsia ja nuoria. Lukemisen edistäminen, tiedon lisääminen asukkaille, segregaation vähentäminen yhteisöllisyyttä lisäämällä, alueellisen tasa-arvon lisäys parantamalla kirjaston saavutettavuutta, kohtaamisia ja tapahtumia kaikenikäisille.

Osa kaupungin kirjastoista on auki myös viikonloppuisin. Varissuon kirjasto sulkeutuu perjantaisin jo klo 16.00, ja on viikonloput kiinni. Nykyiset aukioloajat eivät mahdollista kaikille kirjaston käyttöä ja heikentävät palvelun saavutettavuutta. Kirjaston aukioloaikojen laajentaminen lisäisi monien eri ryhmien ja perheiden mahdollisuuksia kirjaston käyttöön.

Sivistys on kansakunnan peruskivi yksilöille, yhteisöille ja koko meidän yhteiskunnallemme. Olemme varavaltuutettu, kuntavaaliehdokas Riikka Oksasen kanssa tehneet kuntalaisaloitteen, jossa esitämme, että Varissuon kirjaston aukioloaikoja laajennetaan ja kirjasto pidetään auki myös lauantaisin ja perjantaipäivien aukioloaikaa pidennetään klo 19.00 saakka.

Tulevalla valtuustokaudella lähiöiden palveluita on parannettava ja varmistettava, että kirjastopalvelut ovat hyvin saavutettavissa sekä Varissuolla että muissa lähiöissä.

Allekirjoita Sari Lähteenmäen ja Riikka Oksasen tekemä kuntalaisaloite: Kuntalaisaloite Varissuon kirjaston aukioloaikojen laajentamiseksi

Aloite maksuttoman joukkoliikenteen pilotoinnista Turussa

Turun seudun joukkoliikennelautakunta

2.4.2025

Vapaus liikkua on perustuslailla säädetty jokaisen ihmisen oikeus. Jotta oikeus liikkua toteutuu, joukkoliikenteen tulee olla saavutettavaa, eikä se saa asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan esimerkiksi taloudellisin perustein. Työttömyys, lisääntyneet toimeentulovaikeudet ja korkeat elinkustannukset heikentävät ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikkua, koska kaikkien ihmisten rahat eivät riitä bussikorttiin tai kertalippuihin.   

Maksuton joukkoliikenne on tapa lisätä liikkumisen yhdenvertaisuutta. Maksuttomasta joukkoliikenteestä on jo runsaasti esimerkkejä, tuorein kokeilu Kaarinan sisäisestä liikenteestä joulu-helmikuulta 2024–2025 ja Euroopan laajin kokeilu Tallinnassa vuodesta 2013 lähtien. Salon kaupunki tarjoaa maksutonta joukkoliikennettä ja pysäköintiä lomakausilla korostaen sitä arvovalintana. Monissa Euroopan kaupungeissa maksuttomuutta kokeillaan myös osa-aikaisesti tai tiettyjä kohderyhmiä, kuten opiskelijoita ja eläkeläisiä, suosien.

Myös Turussa tulee pilotoida maksutonta joukkoliikennettä. Pilotointi voitaisiin toteuttaa koko Föli-aluetta koskevana sisältäen Turun kaupungin lisäksi myös Liedon, Kaarinan, Raition, ruskon, Naantalin ja Paimion.

Sosiaalisten hyötyjen lisäksi maksuton joukkoliikenne edistää kestävää liikkumista. Yksityisautoilusta aiheutuu melua, ruuhkia ja ilmansaasteita. Maksuttomuus lisää joukkoliikenteen käyttöä ja madaltaa asukkaiden kynnystä siirtyä käyttämään joukkoliikennettä ensisijaisena liikkumismuotona vähentäen tarpeetonta yksityisautoilua erityisesti alueilla, joissa joukkoliikenteen palveluverkko on riittävän kattava.

Turun kaupungin strategia korostaa toimivan ja tehokkaan joukkoliikenteen merkitystä kestävän kaupunkikehityksen edistämisessä. Kaupungin arvoja ovat asukas- ja asiakaslähtöisyys, vastuullisuus ja yhdenvertaisuus sekä uudistuminen ja yhteistyö. Nämä arvot konkretisoituvat, kun kaupunkia kehitetään asukkaiden tarpeita kuunnellen.

Kasvavat kaupunkiseudut edellyttävät saavutettavaa, kestävää ja miellyttävää liikkumista ympäristöarvoja kunnioittaen. Maksutonta joukkoliikenne on kuntalaisten hyvinvointia lisäävä investointi, jonka myöstä joukkoliikenteen matkustusmäärät kasvavat ja kaupunkia on helpompi kehittää joukkoliikenteen ympärille.

Edellä esitettyyn perustuen esitän, että Turun kaupunki aloittaa maksuttoman joukkoliikenteen pilotoinnin valmistelun. Valmistelussa suunnitellaan pilotoinnin tarkempi toteutusmuoto yhdessä muiden Föli-kuntien kanssa, valitaan pilotoinnille sopiva ajankohta sekä varaudutaan todennäköisiin maksuttomuudesta seuraaviin matkustajamäärien kasvuun.