Kategoria: Uncategorized

Olen turkulainen etnologian opiskelija ja luonto-ohjaaja. Arjen ilmiöiden ja kulttuurin lisäksi minua kiinnostaa luonto- ja ympäristöasiat, joista olen kartuttanut asiantuntemusta ympäristötieteen sivuaineopintojen kautta. Ennen yliopisto-opintoja työskentelin pitkään muun muassa varhaiskasvatuksessa, siivoojana sekä baarimikkona.

Nuorena aikuisena matkustelin paljon etenkin Aasiassa, matkojen myötä opin arvostamaan erilaisia kulttuureja, sekä erilaisia tapoja elää arkea. Opin myös, mitä merkitsee toimiva demokraattinen järjestelmä ja yhteiskunta, jota kotikaupunkini Turku on minulle edustanut. Olen huolissani siitä, että kunnan päätösten teko on ajautunut yhä kauemmaksi demokratiasta, ja päätökset palvelevat yhä useammin vain pientä eliittiä asukkaiden kustannuksella.

Minulle tärkeitä asioita ovat yhteisöllisyys, luonnon- ja ympäristön tila, eläinten oikeuksien parantaminen, sekä kulttuurialan toimijoiden asema.

Asuinalueista tulee rakentaa eläviä yhteisöjä, jotka palvelevat asukasta elämän eri vaiheissa. Samalta alueelta tulee löytyä koteja yksinasuville, perheille, sekä vanhuksille. Lähipalveluita ei keskitetä keskustaan tai muihin liikekeskittymiin. Asukkaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa on lisättävä. 

Luonnon monimuotoisuuden edistämiseen tarvitaan lisää resursseja. Rakentamisessa on turvattava lähiluonto myös uusilla asuinalueilla. Kaupunkieläimet ovat osa kaupunkia, ja niiden luonnolliset elintilat on turvattava kaupunkialueilla keskustaa myöten. Uusia asuinalueita suunniteltaessa rakentamiselta on säästettävä luonnontilaiset metsät, puistot, viheralueet, sekä rannat. Vihermatot ja kattoterassit, sekä parkkihallien pinnoitetut katot voivat toimia viihtyisyyttä lisäävänä bonuksena, mutta viherrakentaminen ei saa korvata luonto-, ja ympäristöarvojen merkitystä kaavoituksessa.

Kulttuuripalveluiden vaikuttavuutta tulee tutkia ja rahoitusta ohjata tukemaan vapaan taiteen kenttää, sekä pieniä kulttuuria tuottavia palveluja kohtaan nykyistä paremmin. Toiminta-avustusten rahoitusta ja määrää pitää lisätä ja sen ehtoja tarkastella uudelleen. Budjetin kasvattamisen lisäksi, toiminta-avustusten kestoa tulisi myös tapauskohtaisesti voida pidentää vuodesta useampaan vuoteen.

Minulla on monipuolinen kokemus erilaisissa järjestöissä toimimisesta ja kansalaisaktivismissa. Olen toiminut muun muassa Elävän Kulttuurin Koroinen hallituksessa, ammattiyhdistys TAKU:ssa, Rauhanpuolustajien Rauhankoulun opettajana, SPR:n vapaaehtoisena, sekä tehnyt eduskuntavaaleissa vaalityötä vasemmistolaisen politiikan edistämiseksi. Tällä hetkellä toimin Turun luonnonsuojeluyhdistyksen hallituksen varajäsenenä. 

Politiikassa vahvuuksiani ovat ennakkoluuloton ja avoin suhtautuminen toisiin ihmisiin ja yhteisöihin. Moniäänisyys on parhaimmillaan voimavara, mikä jalostuu yhteistyön avulla kestäviksi päätöksiksi.

Luova- ja ratkaisukeskeinen ajattelu, sekä empaattinen suhtautuminen muita kohtaan kuvastavat minua parhaimmillaan, ja niiden voimaan luotan omalla poliittisella tielläni.

Olen 40-vuotias järjestöaktiivi, Kaerlan Naiset ry:n puheenjohtaja, Turun seudun joukkoliikennelautakunnan jäsen sekä Asukkaiden Turku -yhteislistan asiamies.

Asun aviomieheni ja koiramme kanssa Runosmäessä ja toimin Runosmäkiseuran puheenjohtajana. Luonteeltani olen vastuuntuntoinen ja ratkaisukeskeinen. Olen tottunut tarttumaan toimeen, kun huomaan yhteiskunnassamme epäkohtia ja epäoikeudenmukaisuutta.

Minulla on monipuolinen työkokemus ravintola-alalta mm. ravintolapäällikön tehtävistä. Työelämässä ja luottamustoimissa olen tottunut työskentelemään erilaisen ihmisten kanssa sekä toimimaan rakentavasti myös kiireessä ja paineen alla. Nykyään olen päätoiminen sosiaalityön opiskelija Turun yliopistolla ja työskentelen osa-aikaisesti tarjoilijana.

Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin on vienyt minua mukaan monenlaiseen vapaaehtoistoimintaan, kuten työttömien ja pienituloisten asioita ajavaan Turun Seudun TST:n toimintaan, mielenilmauksiin sekä politiikkaan.

Minulle erityisen tärkeää on ihmisten pärjääminen ja hyvän arjen rakennuspalikoista huolehtiminen, joita ovat esimerkiksi turvallinen lapsuus ja laadukas koulutus. Työ ja hyvät työehdot on paras sosiaaliturva – terve työelämä on yksi hyvinvoinnin peruspilareista. Jos työtä tai työkykyä ei ole, on yhteiskunnan varmistettava jokaiselle riittävä toimeentulo ja turvaverkot.

Ihmisten ikääntyessä korostuvat lähipalvelut, toimintakyvyn ylläpitäminen ja yksinäisyyden vähentäminen. Jokaisella on oikeus elää merkityksellistä elämää. Tämä on yksi asukaslähtöisen politiikan tavoitteista.

Lähiöiden palveluiden puolustaminen on politiikassani tärkeää. Vastustan rahan tuhlausta kuntalaisten arjen kannalta tarpeettomiin suurhankkeisiin. Päätöksenteon tulee olla demokraattista, avointa ja läpinäkyvää sekä asukkaat aidosti osallistavaa.

Asukkaiden Turku on asukaslähtöinen vaihtoehto kabinettipolitiikalle. Oikeistolainen politiikka katsoo ihmisiä ylhäältäpäin ja määrittelee meidät kapeasti. Tarvitsemme vasemmistolaista ajattelua, vahvaa arvopohjaa ja pitkäjännitteistä työtä parantaaksemme ihmisten arkea ja hyvinvointia myös käytännössä.

Nähdään turuilla ja toreilla!

Kotisivut: https://www.taimilinna.fi/
Facebook: https://www.facebook.com/TaimiOnUudenAlku
Instagram: https://www.instagram.com/taimi.linna/
Tiktok: https://www.tiktok.com/@turuntaimi

Olen Isko Laurell ja asunut koko ikäni Turussa. Viimeiset 39 vuotta Jyrkkälässä. Koulutukseltani olen merkonomi. Olen ehdolla Turun kaupunginvaltuustoon Asukkaiden Turku -listalta.

Toimin yksinyrittäjänä mm. rehujen maahantuonnin ja viljanviennin tarkastajana sekä ruokaviraston valtuuttamana rehu- ja lannoitteiden tarkastajana.

Olen myös Koy Jyrkkälänpolku, Blue Industry Park Oy, Asukasliitto ry:n ja Varsinais-Suomen kuluttajat ry:n hallituksessa.

Joukkoliikennettä tulee kehittää mutta EI raitiotietä. Siihen ei ole varaa, kun terveydenhuolto ja koulutus sekä päiväkodit kipristelevät säästöjen kourissa.

Kun väkiluku kaupungissa kasvaa, niin myös palveluiden tulee kasvaa hoitaakseen väestön tarpeet.

Ratikalla ei tule Turkuun yhtään asukasta lisää.

Agendani on, että alueellista kuulemista pitää Turussa lisätä mm. aluekoordinaattorin ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa.

Asukkaat tietävät paremmin mitä alueella kaivataan.

Olen ammatiltani IT-tukihenkilö ja yksinyrittäjä. Uusioperheeseeni kuuluu kaksi kouluikäistä lastani sekä muusikkomieheni, jonka lapset ovat aikuisia. Tällä hetkellä teen sivutoimisena yrittäjänä verkkosivuja ja etsin töitä. Vaihdoin alaa 3 vuotta sitten, kun opiskelin Turun Ammatti-instituutissa IT-tukihenkilöksi.

Aiemmin olen työskennellyt muun muassa putkistokuvaajana, invataksikuskina, yrittäjä-ruusunmyyjänä, hoitoalalla vanhainkodeissa, ravintola-alalla ja vaikka missä. Monipuolisen työkokemukseni kautta olen oppinut paljon työelämästä, yhteiskunnasta ja ihmisten erilaisista tilanteista. Viimeisimmässä työpaikassa olin valittuna työsuojeluvaltuustossa ja varatyösuojeluvaltuutettuna.

Politiikassa toimin Kaerlan Naiset vasemmistoyhdistyksen sihteerinä. Minulle tärkeää on oikeudenmukaisuus, toisten auttaminen ja epäkohtien korjaaminen. 90-luvun nuorena muistan hyvin, miltä tuntui, kun nuorten palveluista leikattiin. Haluan estää tätä tapahtumasta tämän päivän nuorille ja lapsille. Siksi lähdin ehdolle Turun kaupunginvaltuustoon. 

Haluan nuorisotilat ja lähikoulut kaikkiin kaupunginosiin sekä vanhuksille kerhotoimintaa. Koulutuksesta, lapsilta ja nuorilta, ei pidä leikata. Meidän on pidettävä huolta seuraavasta sukupolvesta ja meitä edeltäneestä.

Hyvinvoivat työntekijät ovat laadukkaiden palveluiden edellytys. Toimiessani seitsemän vuotta päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna perhe- ja sosiaalipalveluissa Turun kaupungin hyvinvointitoimialalla ja Varhalla sain perehtyä laajasti työhyvinvointiin ja tilaratkaisuihin liittyviin kysymyksiin. Näistä asioista on tärkeää puhua nyt, kun tulevia päättäjiä vaaleissa valitaan.

Tilaratkaisut vaikuttavat työtehoon ja työntekijöiden hyvinvointiin

Turun kaupungin työntekijät ovat vuosikymmenten ajan joutuneet työskentelemään avokonttoreissa tai monitilatoimistoissa, joissa työntekijöillä ei edes ole omia työpisteitä. Monet tulevat aamulla töihin reilusti etuajassa, jotta tila työn tekemiselle löytyisi. Avokonttoreissa kärsitään tilanpuutteesta, huonosta ilmanlaadusta ja sisäilmaongelmista.

Melun ja muiden häiriöiden on todettu vähentävän työtehoa. Avotilassa harva työntekijä pystyy keskittymään kunnolla. Etenkin introvertit ja ujot työntekijät kaipaavat yksityisyyttä. Arkkitehtien ja suunnittelijoiden visiot ajavat yleensä työtekijöiden tarpeiden ohi.

Avokonttorissa työntekijät vaarantavat tahtomattaan vaitiolovelvollisuutta. Salassa pidettävät asiat eivät saa joutua paikalla olevien työntekijöiden tietoon, eikä tiloissa vierailevien asiakkaiden korviin. Myös puhelinkeskusteluissa asiakkaan kanssa salassa pidettävät asiat voivat tulla julki. Tämä voitaisiin estää, kun rauhalliselle työskentelylle, neuvotteluille ja puhelinkeskusteluille olisi varattu nykyistä enemmän tarkoitukseen sopivia tiloja.

Kun työntekijät kritisoivat avotiloja, organisaatioiden johto usein leimaa kritiikin muutosvastarinnaksi tai vanhanaikaisuudeksi. Työntekijät ovat oman työnsä asiantuntijoita. Heillä on perusteltuja näkemyksiä siitä, miten työ kannattaa järjestää. Avokonttoriin tai monitilatoimistoon muutettaessa nämä näkemykset usein ohitetaan.

Jatkuvan etätyön vaikutukset heijastuvat koko työyhteisöön

Tehdäkseen työnsä hyvin, pitää työ tehdä kotona tai jossakin muualla kuin toimistolla. Tämä lienee yksi syy siihen, miksi niin moni on pitää etätyöstä. Joillekin hybridityö suo jatkossa jonkinlaista helpotusta. Osassa työyhteisöissä on rajoitettu etätyön tekemistä, toisissa taas etätyötä suositaan. Tämä aiheuttaa kitkaa eri työyhteisöjen työntekijöiden välille.

Etätyön myötä työntekijöiden välinen vuorovaikutus vähenee ja työilmapiiri kärsii. Työyhteisöjen merkitys heikentyy, esihenkilötyö vaikeutuu ja jatkuvan etätyön haittapuolet voi jäädä näkyvistä. Työelämä on jakautunut. Osaan toimintoja tarvitaan työntekijöiden fyysistä läsnäoloa. Kaikki työntekijät eivät siis voi tehdä etätyötä, mutta etätyön haittavaikutukset heijastavat koko työyhteisöön. Uusien työntekijöiden kiinnittyminen työyhteisöön ja yhteisiin arvoihin sekä mahdollisuus toiselta oppimiseen vaarantuu osan tiimistä ollessa aina etänä.

Työhyvinvointia pitää kehittää työpaikoilla yhdessä työntekijöiden kanssa

Työhyvinvointiin vaikuttavat työn, työpaikan, johtamisen ja työyhteisön rakenteet ja käytännöt. Vaikka jokainen meistä kokee työhyvinvoinnin yksilöllisesti, siihen liittyvien asioiden yhteinen käsittely työpaikalla on tärkeää. Työhyvinvoinnin kehittäminen yhdessä on innostavaa ja lisää osallisuuden kokemusta. Myös lainsäädäntö ohjaa työnantajia kehittämään työpaikkaa henkilöstön kanssa.

Työturvallisuuslain 8 §:n mukaan työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvoite. Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on erityisesti otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi.

Turun kaupungin tulee olla hyvä työnantaja. Jatkuvat henkilöstösäästöt, yt-neuvotteluineen ja irtisanomisineen on lopetettava. Palvelut pitää tuottaa kaupungin omana työnä hyvillä työehdoilla ja vakaissa työ- ja virkasuhteissa. Avoin ja rakentava keskustelu esimerkiksi tilaratkaisujen epäkohdista onnistuu olosuhteissa, joissa työntekijöiden ei tarvitse jatkuvasti olla varuillaan työsuhteidensa jatkosta.

Päivi Takkinen, kuntavaaliehdokas – Asukkaiden Turku -yhteislista

Olen turkulainen levyseppähitsaaja ja vasemmistolainen ay-aktiivi. Toimin mm. Teollisuus 49:n veteraanien sihteerinä. Työurani tein metallialalla ja toimin kaksi vuosikymmentä varapääluottamusmiehenä ja varatyösuojeluvaltuutettuna isossa metallialan yrityksessä Turun Puhallintehtaalla eli Fläktillä Itäharjulla. Olin myös ammattiosastoni varapuheenjohtaja. Asun Varissuolla ja olen ehdolla Turun kaupunginvaltuustoon Asukkaiden Turku – yhteislistalta. 

Valta Turussa pitää olla turkulaisilla. Asukkaat päättävät itse asioistaan. Niin me olemme tehneet turkulaisessa ay-liikkeessäkin: omat asiat on ajettava itse, porukan voimalla. Olen seurannut aktiivisesti yhteiskunnallisia asioita jo vuosikymmeniä. Huolestuneena olen nähnyt, miten huonoksi turkulainen kuntademokratia on Pormestarien Turussa neljässä vuodessa viety.

En kannata pienen pormestariporukan suppeaa päätöksentekoa, jossa kabineteissa sovitaan asiat kuntalaisten mielipiteistä välittämättä. Kuntalaisten mielipiteitä on kuultava ja aidosti kuunneltava myös vaalien väleillä.

Vastustan raitiotietä, Kupittaan betonikantta ja muita vastaavia suurhankkeita. Turkulaisten verovarat on käytettävä koulujen ja muiden palveluiden parantamiseen, ei näihin kalliisiin asukkaiden kannalta kyseenalaisiin hankkeisiin. 

Olen nähnyt, miten Varissuon palvelut ovat heikentyneet vuosien mittaan. Terveysasema, Kelan konttori ja viimeisimpänä alakoulu on alueelta viety. Kirjaston palvelu on heikentynyt. Kun julkiset palvelut lähtevä, menetetään myös tärkeitä kaupallisia palveluita, kuten pankkien sekä päivittäistavara- ja erikoiskaupan palveluita. Suunta pitää muuttaa ja lähiöiden palvelut palauttaa!

Asukkaiden Turku on aito vaihtoehto kokoomusjohtoiselle oikeistopolitiikalle. Äänestä!

Olen 50-vuotias turkulainen kolmen lapsen isä. Työskentelen laitosoperaattorina biokaasulaitoksella, jossa toimin myös työsuojeluvaltuutettuna. Harrastan biljardia ja kuntosalia. 

Lähdin kuntavaaliehdokkaaksi koska haluan vaikuttaa liikunta ja harrastusmahdollisuuksiin. Varsinkin nuorilla pitäisi olla mahdollisuus harrastaa. Liikunta ja harrastetiloja tulisi olla saatavilla matalalla kynnyksellä lapsista ikäihmisiin.

Asumisen kustannukset ovat korkealla tasolla ja niitä tulisi hillitä. Turun kuntapolitiikan pitää pysyä avoimena ja asukkaiden äänen kuulua päätöksen teossa. Tämä vuoksi lähdin ehdokkaaksi Asukkaiden Turku -listalle sitoutumattomana ehdokkaana.

Olen turkulainen yksinyrittäjä, kirjanpitäjä, taloushallinnon tradenomi ja monessa mukana oleva kansalaisaktiivi ja järjestötoimija. Osaamistani olen kerryttänyt myös kulttuurialan opinnoilla.  

Kuntapolitiikassa minulle tärkeitä teemoja ovat asuntopolitiikka, lähipalvelut sekä demokratia ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet. Olen ehdolla Turun kaupunginvaltuustoon, koska kaupungin päätöksenteosta on saatava oikeudenmukaisempaa ja asukaslähtöisempää.

Asuin pitkään TVT Asunnot Oy:n omistamassa puutalossa Kurjenmäessä ja toimin TVT:n asukasaktiivina. Kun Kurjenmäen puutalotaloja alettiin remontoimaan, yhtiö hajotti asukkaille tärkeän yhteisön irtisanomalla ihmiset kodeistaan. Kaupungin vuokra-asuntoyhtiön raju politiikka osui suoraan myös minun perheeseeni. 

Nykyisin asun Itä-Turussa Varissuolla tyttäreni ja kissan kanssa. Puoluetoiminnan lisäksi olen ollut aktiivinen monessa kansalaisjärjestössä, kuten Turun Rauhanpuolustajissa sekä autismikirjon ja ADHD-henkilöiden asemaa ja oikeuksia edistävässä Aisti ry:ssä. Vastustan jättikouluja ja päiväkotiryhmien ylitäyttämistä, koska nämä ovat vanhingollisia monelle autismikirjon lapselle.

Olen toiminut kahdeksan vuotta käräjäoikeuden lautamiehenä. Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat periaatteita, joita pyrin vaalimaan sekä politiikassa että henkilökohtaisessa elämässä.

Olen ihmisoikeusaktivisti ja opiskelija- ja asukasaktiivi Yo-kylästä. Kuntavaaleissa minulle tärkeintä on muuttaa kaupungin päätöksentekoa avoimemmaksi sekä turvata asuminen ja jokapäiväisen arjen palvelut kaikille kaupunkilaisille saavutettavina ja lähellä. Rajattua osaa kaupunkilaisista palvelevat miljoonien eurojen hintaiset ”elinvoimahankkeet” eivät näitä tuo. 

Kulttuurin ja liikunnan harrastamiseen pitää olla mahdollisuuksia monipuolisesti. Kasvatusta ja opetusta ei voi jättikouluissa ja -päiväkodeissa toteuttaa lapsia ja nuoria palvelevalla tavalla. Kaupungin pitää myös osata huomioida asukkaidensa moninaiset taustat ja lähtökohdat. Avoin ja aidosti osallistava päätöksenteko on näissä kaikissa asioissa keskeistä, ei päätöksenteon luovuttaminen pormestariston pöydille.

Teen väitöskirjatutkimusta sosiaalisesta mediasta Turun yliopiston folkloristiikan oppiaineeseen. Päivätyökseni toimin koulutuspoliittisena asiantuntijana Turun yliopiston ylioppilaskunnassa. Olen ollut mukana usean erilaisen järjestön toiminnassa niin opiskelija- ja harrastejärjestöissä kuin oman asuinalueen asukastoimikunnassakin. Paikallispolitiikassa vaikutan muun muassa Työn ja tutkimuksen vasemmistoyhdistyksen puheenjohtajana sekä Varhan pelastuslautakunnan varajäsenenä. Aikaa vietän myös etenkin musiikin, lukemisen ja rooli- ja videopelaamisen parissa.